Muutokset
LataaminenLTSP koostuu muutamista eri paloista. On hyvä tietää jokaisen paketin tarkoitus, että vain tarvittavat osat tulee ladattua.LTSP sisältää neljä perusryhmää paketeille. Ne ovat: Core, Linux Kernel, X Windows ja Local apps. Paketit on jaettu ryhmiin niiden toiminnalisuuden perusteella. Jotkut haluavat asentaa vain merkkipohjaisen LTSP-järjestelmän, joten X Windows on poistettu Core-paketista. Local Apps on myös lisäominaisuus, koska kaikilla ei ole tarpeeksi tehokkaita työasemia ajakseen ohjelmia paikallisesti. Pääpakettien lisäksi on tarjolla joitain muita paketteja, jotka tuovat lisäominaisuuksia LTSP-järjestelmään. AsentaminenUseimmat paketit ovat saatavilla RPM-, TGZ-, ja DEB-muodoissa antaen sinulle vapauden valita mitä haluat käyttää. RPM- ja DEB-paketit asentuvat helposti niihin tarvittavilla työkaluilla, mutta TGZ-paketeille on muutama vaihe enemmän.RPM: RPM-pakettien asentaminen on kohtalaisen suoraviivaista. DEB: DEB-pakettien asentamiseen on kaksi tapaa: Joko käsin tai apt-get:lla. Käsin pakettien asentaminen onnistuu seuraavasti:Apt-get:n käyttäminen tarvitsee kolme vaihetta. Aluksi lisää rivi
TGZ: Jokainen paketti pitää sisällään INSTALL tai README tiedoston kertoen kuinka asennus tapahtuu. Periaatteessa, laita paketit vain /tmp-hakemistoon ja pura ne. Ltsp_core-paketti pitää sisällään ltsp_initialize-skriptin joka pitää ajaa, jotta palvelut jotka työasema tarvitsee ottamaan yhteyden palvelimeen tulisi asennettua. Ltsp_core-paketin TÄYTYY olla ensimmäinen asennettava paketti. |
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
PääpaketitSinun täytyy ladata vähintään ltsp_core- ja ltsp_kernel-paketit. Nämä antavat sinulle mahdollisuuden käynnistää työasema tekstitilassa telnet-yhteydellä palvelimeen, joka itseasiassa on hyvä vastine tyhmille tekstipäätteille.
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Linux Kernel paketti
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
X Windows paketitJos haluat ajaa X Windowsia (Erittäin hyvä GUI) sinun täytyy ladata X core -paketti. Se pitää sisällään kaikki ajurit XFree86 4.1.0:lle.On suositeltavaa, että lataat myös X Fonts -paketin. Tämä paketti on erotettu X Core -paketista, koska jotkut ajavat X Font palvelinta. X Font palvelin tarvitsee kuitenkin lisäkonfiguraatiota palvelimeen, jotta se pystyisi palvelemaan työasemia. Joten ennen kuin todella tiedät mitä olet tekemässä X Font palvelimella, sinun kannattaa todennäköisesti ladata X Fonts -paketti.
Tuki vanhemille näytönohjaimille Jos tarvitset XFree86 3.3.6 Xserverin, voit imuroida ne paketit mitkä tarvitset.
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Local Apps -pakettiJos omistat työaseman, jossa on vähän enemmän laskentatehoa, voit käyttää siitä osan ajamalla ohjelmia paikallisesti itse työasemalla. Pentium, PII tai Celeron vähintään 64 megatavulla muistia on hyvä vaihtoehto jonkin ohjelman paikalliseen ajamiseen.Paikallisten ohjelmien ajamiseen sinun tulee asentaa NIS (Network Information Services) palvelimeesi. Tarvitset sen käyttäjän autentikoimiseen kun käytät rsh:ta ohjelmien suorittamiseen työasemassa. Tällä hetkellä ainut ohjelma mitä voit ajaa paikallisesti on Netscape. Lisäpaketteja on suunniteltu julkaistavan tulevaisuudessa, kuten myös dokumentaatiota kuinka voit rakentaa oman paketin.
Kun Netscape-paketti on asennettu, voit ajaa sen shellistä komennolla:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sekalaiset paketitJos olet rakentamassa omaa kerneliä työasemille tarvitset ltsp_initrd_kit-paketin. Tämä paketti pitää sisällään skriptit ja root-tiedostojärjestelmän joilla voi tehdä aloitus RAM-levyn (initial ramdisk, initrd), joka ladataan kernelin mukana työasemille niiden käynnistyessä.LTPS:lle on kirjoitettu muutamia ohjelmia, getltscfg, ltsprtd, pci_scan, prep_swap ja startsess. Ltsp_util_src-paketti pitää sisällää niiden lähdekoodin.
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lahjoitetut paketitWeb-kamerapakettiWeb-kamerapaketin teki Andrew Williams. Hän kokosi kaikki tarvittavat palat mitä tarvitset, pitäen sisällä ohjeet kuinka web-kamera liitetään työasemaan ottamaan kuvia.Ltspsound-paketin teki alunperin Boris Reisig, jonka Andrew Williams muokkasi toimimaan 2.09-sarjan LTSP:ssä. Lts_scanner-paketin kehitti Robert Stanford. Voit sen avulla liittää skannerin työasemaan.
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
DHCP-asetuksetLTSP-core-paketin mukana tulee esimerkki dhcp.conf-tiedostosta, se asentuu nimellä /etc/dhcpd.conf.example. Jos sinulla ei vielä ole dhcpd.conf-tiedostoa, voit kopioida esimerkkitiedoston /etc/dhcpd.conf nimiseksi. Tietenkin joitain muutoksia on tehtävä, että dhcpd toimisi sinun ympäristössäsi. MAC-osoite osoite on ainakin laitettava osoittamaan työasemia. Tässä esimerkki dhcpd.conf tiedostosta:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
ISC DHCP v3.0 tai uudempi (Mandrake)Jos käytät ISC:n DHCP-versiota 3.0 tai uudempaa, sinun pitää lisätä erillinen rivi /etc/dhcpd.conf tiedostoon. dhcpd.conf tiedoston ensimmäinen rivi tulisi olla:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
ISA-verkkokortitLTSP-kerneli tunnistaa PCI-verkkokortit automaattisesti. ISA-verkkokorteille sinun täytyy kuitenkin määrittää mikä ajuri ladataan. Jotkut ISA-kortit tarvitsevat myös IO-asetuksen moduulille. Verkkokorttiajuri ja IO-osoite määritetään yksittäisen koneen konfiguraatiokohtaan dhcpd.conf tiedostossa. Tässä esimerkki työasemalle NE2000 verkkokortin kanssa:
Huomaa, että Option-128-kohta EI ole MAC-osoite. e4:45:74:68:00:00 on erikoisarvo jonka Etherboot tarvitsee. Jos sitä ei ole asetettu, tai sillä on jokin muu arvo kuin yläpuolella, Etherboot jättää kaikki ylimääräiset kohdat ottamatta huomioon. Jos käytät puolestaan ISC:n dhcp-versiota 3.0 tai uudempaa, joudut lisäämään muutaman lisärivin dhcpd.conf-tiedoston alkuun määrittääksesi kohtien 128 ja 129 tyypit. Kaksi viimeisintä riviä katkelmassa näyttää kuinka ne tulisi asettaa:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||